Sivun näyttöjä yhteensä

keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Tarulaakson siskomakkarakeitto/pata espanjalaisin vivahtein

Tämä keitto ei sitten ole niille, jotka kammoavat tulisuutta ja monia makuvivahteita! Tietysti voit maustaa miedommin. Inspiraatio tähän keittoon tuli espanjalaisesta cocinasta, mutta tyyli on tarulaaksomainen: vahvaa, tulista, runsasta, makujen ilotulitusta...

Näin se suunnilleen meni, määrät ohjeellisia ja summittaisia, siksi en niitä pistä ollenkaan:


- ohueksi raastettua punakaalia
- raastettua porkkanaa
- hienonnettua sipulia
- runsaasti purjosipulia
- valkosipulia
- soritsomakkaraa
- tuoreita siskonmakkaroita
- kikherneitä (liota yön yli, vaihda vettä välillä)
- kanalientä (uusi löytö Aito Ruokakaupasta: Puljonki-niminen yritys valmistaa)
- luomuyrttimaustetta (Just Green: nokkonen, persilja, oregano, karhunlaukka, timjami, auringonkukka, ruiskukka, ruusunkukka)
- suolaa, pippureita, sokeria, kanelia, ripaus muskottipähkinää



Haudutellaan riittävästi, niin että kikherneet ovat kypsiä, siskonmakkarat lisätään loppuvaiheessa.

Keitimme lisäksi nuudeleita eri kattilassa - välttääksemme nuudeleiden liian kypsymisen - ja lisäsimme annoskulhoihin padan joukkoon, ei ollenkaan välttämätöntä.


Teimme pataa ison määrän ja aiomme syödä sitä monena päivänä:  lisäämme sopivia aineksia ja muuntelemme tarpeen ja jääkaapin sisällön mukaan. Tulossa lienee ainakin broileria ja ossobuccoa. Palaan asiaan, kunhan näen, millainen pata on loppuviikolla! 



Valmistimme lisäksi cremolataa, joka maistuu mainiolta annoksien päälle kauhottuna. Oma sovellus on seuraava:

- luumutomaatteja pieniksi silputtuna
- persimonia pieneksi silputtuna
- hyvin pestyn limen keltainen kuori hienoksi raastettuna
- valkosipulia hienonnettuna
- fetajuuston murusia
- persiljasilppua
- suolaa, limepippuria, hunajaa, oliiviöljyä

Limenkuori antoi hienoa vivahdetta koko pataan.

Voi että maistui sateisena tammikuun alun päivänä. Taitaapa maistua iltapalaksikin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti